Hyvänlaatuinen addiktio

Miete:

Suurin osa vähänkin enemmän hikiliikuntaa harrastavista tietävät mistä puhutaan, kun sanotaan, että urheilu on koukuttavaa. Hetken olet ehtinyt olla poissa ladulta, pururadalta, punttisalilta, tai vaikkapa koriskentältä, niin jo alkaa fysiikkaa huutamaan lisää. Mieli on maassa, kun välittäjäaineet jumittaa ja omatunto soimaa laiskaa. Tuttua? Entäpä alkoholisti... Hetki juomatta, niin alkaa sattua. Mikään ei pelitä, kun kone ei saa alkoholia. Ryyppyputken jälkeen alkaa kauhea morkkis.. pitää saada lisää.... Mitä yhteistä naillä kahdella ääripäällä on? Niin kaukan toisistaan, mutta kuitenkin niin lähellä :D  

Johtopäätös:

Vieroitukseen hakeutuville alkoholisteille, ja miksi ei myös muita riippuvuuksistaan, kuten esimerkiksi. syöpöttelystä, tupakoinnista ja muista huumeista(sokerihan on siis varsin addiktoivaa, joten määrittelen sen huumeeksi) eroon pyrkiville pakollista urheilua osana hoitosuunnitelmaa. Riippuvuuksien summa on aina vakio! Päästäksesi yhdestä eroon, on pakko ottaa tilalle joku muu.. Jing-Jang -elämän tasapaino!  Mitäköhän minä sitten korvaan? Väliäkö sillä...

Mitä sinä ostat ja syöt


Olen huomannut itsessäni epämiellyttävän piirteen.. Asioidessani kaupan kassalla jään jatkuvasti kiinni arvostellessani rankasti muiden ostokäyttäytymistä ja ruokailutottumuksia. Saatanan urpot.. Ensin vetävät päivästä toiseen eineksiä, sokerijugurttia, ranskanpullaa ja olutta. Sitten ostetaan apteekista 200: eurolla nutrilettia, kun HK:n blööllä kasvatettu pakki pursuaa vyön yli. Liikunta? Mitä se on??? Oikea ruoka?? Mitä se on?  Laiskat  idiootit.. Jokaiselle suomalaiselle on jo koulussa opetettu ns. terveelliset ruokailutavat... pääsikö unohtumaan?? Toisaalta, mikäs minä olen mitään sanomaan. Paraskin puhuja :D Kukin tallatkoon tavallaan..

Tätä mieltä olen joka tapauksessa: Sokeri/makeisvero muutettakoon pullamössöille kohdistettavaksi läskiveroksi.

Olen puhunut,

Mvn